Viimeisen vuoden ajan, varsinkin tietotyötä tekevien yritysten, toimistoilla on ollut hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä yritykset suunnittelevat jo täyttä häkää paluuta toimistoille.
Osa yrityksistä on päättänyt aloittaa paluun toimistoille jo kesän 2021 loma-aikana portaittain. Osa säästelee toimistoille paluuta kesälomien jälkeiseen aikaan. Olipa niin tai näin, on korkea aika toimistolle paluun suunnittelulle. Aiemmin julkaistussa artikkelissa kerromme 5 syytä, miksi suunnittelua ei kannata jättää syksyyn.
Hyvä suunnittelu vaatii aikaa ja ymmärrystä siitä, mikä vuodessa on työnteossa ja toimitilatarpeissa muuttunut.
Mitä olemme laajasta etätyöstä oppineet?
Vuodessa työn tekeminen ja työympäristö ovat kokeneet valtavia muutoksia. Digitalisaatio on ottanut ison harppauksen ja etätyöstä on tullut uusi normaali. Kaikki muutos ole ollut kuitenkaan pelkästään hyvästä.
Siinä missä etätyön oma rauha ja kokemus oman työajan hallinnasta on ollut kultaakin kalliimpaa, loputtomat teamsit ja zoomit ovat alkaneet käydä suurimmalle osalle etätyöläisistä raskaaksi yli vuoden kestäneen laajan etätyöjakson aikana.
Peräkkäiset etäpalaverit kuormittavat aivoja, kun taas kasvokkain kohtaaminen luo mikrotaukoja työpäivän sisälle
Microsoftin Human Factors Lab:in suorittaman tutkimuksen mukaan peräkkäiset etäpalaverit, ilman kunnon taukoja, kuormittavat aivoja runsaasti. Aiempien muiden tutkimusten mukaan tiedetään myös, että videoneuvottelut kuormittavat aivoja enemmän kuin kasvokkain kohtaamiset, sillä ihmisen on vaikeampi tulkita toisen ihmisen ilmeitä ja eleitä tietokoneen näytöltä.
Toimistolla epäviralliset kasvokkain kohtaamiset ja käytävä- tai kahvipöytäkeskustelut toimivat työstä palauttavina mikrotaukoina työpäivän keskellä. Ne lisäävät kokemusta myös työyhteisöön kuulumisesta ja aitoa yhteyttä toisten ihmisten kanssa.
Tauot ovat siis paikallaan etätyössä eikä koko päivää ole järkevää aikatauluttaa etäpalavereiksi, jotta työn mielekkyys säilyy ja palautuminen käynnistyy. Samasta syystä kannattaa viimeistään syksystä lähtien harkita paluuta toimistolle, vaikka osan viikosta. Ympäristön vaihdoksella ja ihmisten yhteen tulemisella tiedetään olevan sekä luovuutta aktivoivaa että palauttavaa vaikutusta.
Etätyön vaikutukset työssäjaksemiseen ja työyhteisöön
Etätyön vaikutuksia tutkittaessa on havaittu, että pitkäkestoisessa etätyössä yhteys omaan työyhteisöön saattaa heikentyä. Myös etätyöapatia ja työuupumusriski lisääntyvät pitkäkestoisessa etätyössä. Uupumus ja apatia vaanivat etenkin niitä työntekijöitä, joilla palautuminen työpäivästä jää heikoksi.
Vähentynyt kasvokkain kohtaaminen, saattaa heikentää yhteyttä muihin ja siten myös työyhteisöön. Heikentynyt yhteys omaan työyhteisöön näkyy muun muassa henkilöstön vaihtuvuutena. Yritykset joutuvatkin hybridityön lisääntyessä keksimään keinoja pitää tekijöistään kiinni yhä paremmin. Yrityksille tämä tarkoittaa työntekijöiden tarkempaa kuuntelemista siitä, millä tavalla työntekijät haluavat tehdä etä- ja lähityötä ja millaisiin asioihin työnantajan olisi syytä panostaa. Joillekin yrityksille se tarkoittaa nykyisiin toimitiloihin tehtäviä parannuksia, joillekin uusien pelisääntöjen sopimista.
Tehokkaampi työaika ja yksinäisyyden lisääntyminen
Etätyö on mahdollistanut tehokkaamman työajan ja vähentänyt matka-aikoihin käytettävää aikaa. Samaan aikaan se on lisännyt eriarvoisuutta ja yksinäisyyden tunnetta. Etenkin yksinasuvien työntekijöiden kohdalla yksinäisyyden tunne on lisääntynyt merkittävästi laajan etätyöjakson aikana.
Joillekin yksinasuville työyhteisö ja toimitila on ollut ainut paikka, jossa kohdata muita ihmisiä. On pidettävä mielessä, että niin huumaavaa kuin etätyö onkin oman ajanhallinnan näkökulmasta, hallinnan tunteen toisella puolella voi olla yksinäisyyden tunne. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin - ainakaan kovin pitkiä aikoja. Tarvitsemme toisia ihmisiä ja aitoja kohtaamisia sekä työssä että vapaa-ajalla, jotta voimme paremmin.
---
Comments