Etätyö tuli jäädäkseen – mitä tapahtuu toimistoille?

Koronapandemia on muuttanut tapaamme tehdä töitä ja tapaamme kohdata toisiamme – se on selvää. Tällä hetkellä elämme vielä maailmanlaajuisen sosiaalisen etäisyyden ja etätyön vaihetta, pandemian 2. aallon pelossa, tilanteessa, jossa yhteiskuntamme avoimuutta ja yritysten toimintaympäristöjä yhä rajoitetaan. Samaan aikaan käy kuumana spekulointi siitä, haluavatko ihmiset ja yritykset palata enää toimistoille vai ei, kun koronapandemia hellittää ja toisaalta, miten tuottavaa etätyöskentely todellisuudessa on.

Aiheesta on ehditty tehdä myös jonkin verran globaalia tutkimusta. Colliers’ Global Workplace Advisory -tiimi keräsi nimittäin kyselytutkimuksellaan työntekijöiden siirtymävaiheen kokemuksia jo alkuvuodesta 2020, kun koronapandemian vaikutukset yhteiskunnan sulkemiseen ja etätöihin siirtymiseen alkoivat.

Tavoitteena oli ymmärtää, kuinka työntekijät kokevat kotoa etänä työskentelyn ja miten he tunnistavat sen vaikutukset lähitulevaisuuteen ja pitkällä aikavälillä. Kyselyllä selvitettiin muun muassa etätyön tuottavuutta, innokkuutta etätyöhön, koti- ja työelämän tasapainoa etätyön aikana sekä etätyön hallintaa ja johtamista.

Tuottavuus etätyössä pysyi samalla tasolla

Colliersin tulosten mukaan kotoa etänä työskentely ei muuttanut tuottavuutta monellakaan. Tuottavuus kyettiin pitämään etätöissä vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Tuottavuuden ylläpidon avaintekijänä nähtiin yhteydenpito kollegoiden välillä ja tarkistuspisteet heidän kanssaan, joko työpalavereina tai kahvitaukoina videoyhteydellä.

Kasvokkain kohtaamisesta tulee entistä tärkeämpää

Etätyöskentely on tullut jäädäkseen myös niihin yrityskulttuureihin, joissa se ei ennen pandemiaa ollut vielä arkipäivää. Etätyön mahdollisuus ei silti poista sitä, että fyysiset toimistot ovat yhä tärkeitä kohtaamispaikkoja työntekijöille – kyse on yhteisöstä ja ihmisen perustarpeesta kohdata toinen ihminen. Kyselyn tulokset osoittavat, että suurin osa työntekijöistä tekee töitä kotoa etänä mieluiten 1-2 päivää viikossa. Tämä kielii siitä, että työympäristön vaihdos on tervetullut lisä työviikkoon. Muutos voi käytännössä tarkoittaa toimistolla työskentelyä kollegoiden kanssa tai vaikkapa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tapaamista niille varatuissa työtiloissa.

”Fyysiset toimistot ovat yhä tärkeitä kohtaamispaikkoja työntekijöille.”

Etätyö parantaa työn ja muun elämän yhteensovittamista

Yli puolet maailmanlaajuiseen kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että työelämän ja muun elämän tasapaino parantui etätyön ansiosta. On kuitenkin muistettava, että maantieteelliset etäisyydet työn ja kodin välillä, alueelliset erot sekä vastaajan elämäntilanne vaikuttavat tähän kokemukseen voimakkaasti. Vastausajankohdan aikana elettiin maailmanlaajuisessa lockdown-tilassa, jolloin suurin osa harrastuksista ja muista normaaleista aktiviteeteista oli tauolla.

Avaimet etä- ja lähityön oikeaan annosteluun

Etätyö itsessään ei tee työntekijää autuaaksi vaan se, että työntekijällä itsellään on vapaus valita ja riittävät työvälineet sekä etä- että lähityön toteuttamiseen. On selvää, että koronapandemian jälkeisessä maailmassa tarvitaan yrityksen sisäistä, avointa keskustelua ja johdolta strategista näkemystä siitä, miten ja missä kohtaamme toisemme ja millä tavoin olemme läsnä toisillemme.

On tärkeää keskustella, milloin etätyö on työyhteisölle ja työntekijälle hyväksi ja mikä on toimitilojen syvempi merkitys työntekijöille työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Jos toimitilat nähdään yrityksessä koronan jälkeenkin pelkästään kulueränä, ollaan jo unohdettu ihminen ja hänen luonnollinen perustarpeensa; tarve kohdata toisensa aidosti.

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,